Terapiaprosessin aloittaminen on usein raskasta kun mieli on masentunut ja ahdistunut. Näin on lähes aina ja usein yhteydenottotilanteessa käy ilmi, että asiakas on etsinyt oikeaa terapeuttia pitkään ja törmännyt samoihin vaikeuksiin jo useasti. Ohessa 5 ratkaisevan tärkeää asiaa, jotka on hyvä huomioida prosessin nopeuttamiseksi – LUE läpi, jos itse tai tuttavasi harkitsee terapiaa :

  1. Oletko hakemassa (psyko)terapeuttia lyhyempiaikaiseen terapiaan vai onko takana jo pidempi esim. masennus tai ahdistuneisuus, joka uhkaa opiskelua tai työntekoa ? Vaikka ihmisten kohtaamat ongelmat ovat aina otettava yhtä vakavasti, ylläolevaan kysymykseen vastaamalla ratkeaa monta asiaa. Lyhyempiaikaninen (tai jos terapian tarpeesta ei ole vielä esim. lääkärin arviota) terapia on itse maksettavaa. Pidempiaikainen terapia on yleensä KELA:n korvaamaa (1-3 vuotta) ja siihen vaaditaan vähintään 3 kk olemassaoleva (omavastuuaika) hoitosuhde esim. työterveyshuoltoon tai opiskelijaterveydenhuoltoon sekä lääkärin tekemä diagnoosi (esimerkiksi masennus, ahdistuneisuushäiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö).
  • itsemaksettavan terapian kohdalla (psyko)terapeutin suuntautumisella tai “KELA-pätevyyksillä” ei ole merkitystä
  • KELA- korvattavassa psykoterapiassa on terapeutin “KELA-pätevyyksillä” merkitystä. Esimerkiksi yksilöpsykoterapeutti ei voi antaa KELA-korvattavaa perheterapiaa ja perheterapeutti ei voi antaa KELA-korvattavaa yksilöterapiaa. Kysy siis aina KELA-terapiassa psykoterapeutin “KELA-pätevyyttä”. Terapiamuodoissa on myös erikoisaloja, kuten taideterapia ja musiikkiterapia (yksilöterapioita).

2. Millä osa-alueella ongelmat ensisijaisesti ovat ? Psykoterapiassa voidaan keskittyä yksiötason ongelmien hoitamiseen (yksilöpsykoterapia), parisuhteen ongelmien hoitamiseen (pariterapia) tai perheen ongelmien hoitamiseen (perheterapia). Vaikka mielenterveyden ongelmat koskettavatkin yleensä yksilön lisäksi kaikkia perheenjäseniä, työskentelymuoto määrittelee mm. sen kenen kanssa psykoterapeutti pääsääntöisesti työskentelee. Kaikissa psykoterapioissa kuitenkin asiakkaan /asiakkaiden lähtökohdat määrittelevät sen, miten terapiaprosessissa edetään. Jos kyseessä on pidempiaikaset ongelmat ja kyseeseen tulee KELA:n korvaama psykoterapia:

  • selvitä Psykoterapeutin “KELA- pätevyys”

3. Jos et juuri nyt tarvitse KELA:n korvaamaa/pidempiaikaista terapiaa, voit harkita myös esimerkiksi kognitiivisen lyhytterapeutin vastaanotolle hakeutumista. Jonoja ei yleensä ole ja elämässä vastaantulleita haasteita ja mm. opiskeluiden jumiutuminen voivat olla ratkaistavissa jo lyhyemmälläkin terapiajaksolla (tyypillisesti 3-15 kertaa). Jos ongelmat ovat seksuaalisuuden osa-alueella, seksuaaliterapeutti on oikea yhteyshenkilö.

4. Jos olet päätynyt siihen, voimavarasi ovat loppu ja ongelmien selvittämiseen tarvitaan pidempi terapiajakso (tai jos esim. työkyky on uhattuna), hakeudu ensin lääkärin vastaanotolle (terveyskeskus, työterveys tai yksityislääkäri). Koko prosessi on kuvattu Psykoterapiakulman etusivulla, alhaalla ( https://www.psykoterapiakulma.fi ). Ylläolevien asioiden selvittäminen ennen varsinaista terapiaprosessia helpottaa etenemistä.

5. Oikean terapeutin löytäminen. Yleensä terapiaan ohjaava taho (jos sellainen on esim. työterveyshuolto) antaa listan KELA:n palveluntuottajista (terapeutit, joilla on sinun terapiamuotoosi sopiva “KELA-pätevyys”). Tällöin usein suositellaan tiettyä terapiasuuntausta (yksilöterapioissa esim. kognitiivinen, ratkaisukeskeinen, psykodynaaminen tai integratiivinen) ja edessä on soittokierros terapeuteille, joilla on jo vastaanotto täynnä. Asiakkaan ja terapeutin yhteistyön onnistumisen kannalta on kuitenkin hyvin oleellista jo “henkilökemiat” ja luottamuksellisen terapiasuhteen syntyminen. Siksi valinnanvapautta voi ja voikin laajentaa selvittämällä esim. terapeuttikeskuksista useamman psykoterapeutin taustoja, näkemyksiä ja työskentelytapoja – kunhan rajaa etsittävät terapeutit oikean “KELA-pätevyyden” suhteen. Työterveys- ja opiskelijaterveyshuolloissa ei yleensä ohjata pari- tai perheterapiaan, koska siellä keskitytään ko. asiakkaaseen ja hänen hoitamiseen. Jos koet, että psykoterapia olisi pari- ja perheterapiaan suuntautuvaa, kannattaa olla yhteyksissä esim. psykiatriin. Myös pari- ja perheterapeutit voivat auttaa oikean tahon etsimisessä.

Lopuksi. Varsinkin pidemmissä terapiajaksoissa etukäteen terapeuttiin tutustuminen, yhteydenotto ja tutustumiskäynnin järjestäminen hyvissä ajoin ennen KELA-prosessia ovat olennainen asia. Valinnanvapautta on myös se, että samasta paikasta löytyy usean alan terapeutteja – näin terapeutti voi ohjata sinut oikealle asiantuntijalle, jos hän itse kokee sinun hyötyvän enemmän toisenlaisesta osaamisesta. Psykoterapiakulmassa voit myös tiedustella sinulle sopivaa terapeuttia if.amlukaiparetokysp@ofni   – saat vastauksen saman päivän aikana !